Toiset näyttelyt Ricon kanssa olivat aivan huhtikuun alussa ja tällä kertaa esitin Ricon itse. Ohjelmassa oli ilmoitettu, että kessut menisivät kehään 12:20 alkaen, joten olimme jälleen ajoissa paikalla: 10:45 ilmoittauduimme. Tämä oli hyvä, sillä Rico sai kyllin kauan totutella isoon koiramäärään melko pienessä hallissa.
Rico oli ilmoitettu avoimeen luokkaan, missä se oli jälleen uroksissa ainoa osallistuja. Itseäni hermostutti todella paljon, kun oli meidän vuoromme mennä kehään, mutta kun sinne asti pääsimme, oli jännitys poissa ja pyrin tekemään parhaani, että Rico esiintyisi edukseen.
Tuomarin tullessa katsomaan Ricoa tarkemmin, olin hävetä silmät päästäni: koira antoi tyytyväisenä tassua ja oli muutenkin varsin ystävällinen... onneksi tuomari vain nauroi ja Ricokin antoi sitten tutkia itsensä kunnolla. Kehän pohja oli jonkinlaista hiekkaa (näyttelyt olivat maneesissa), missä Rico uskalsi juosta paremmin, mutta itse meinasin vähän väliä kaatua, sillä hiekka luisti joka suuntaan.
Kun seisotin Ricoa juoksun jälkeen paikallaan, se alkoi selvästi hieman hermostua ja sitten se alkoi esittää yhtä lempitempuistaan: nenua. Se siis huitaisi tassulla naamaansa vähän väliä, enkä saanut sitä lopettamaan. Kehän laidalla olevat katsojat nauroivat, enkä itsekään voinut olla hymyilemättä, vaikka samalla hävettikin älyttömästi. Ilmeisesti Rico oli kuitenkin tuomarin mieleen, sillä tulos oli ERI AVK1.
Arvostelu:
"Erittäin hyvä uros. Eloisa. Hyvä pää. Ahtaat liikkeet takaa. Löysät ranteet, korostuu tällä pohjalla. Hyvät tyypit."
Näin hyvään arvosteluun oli äärettömän tyytyväinen ja Rico saikin paljon kehuja, kun lähdimme kohti kotia.
Tapasimme näyttelypaikalla myös naisen, jolta Ricon ostimme ja vaihdoimme kuulumisia hänen kanssaan. Oli mukava huomata, että hän oli edelleen kiinnostunut Ricosta ja tunnisti meidät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti